-A A +A

Tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin

  1. Etusivu
  2. Kasvatus ja koulutus
  3. Perusopetus
  4. Tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin

Oppimiseen ja koulunkäyntiin on mahdollista saada räätälöityä apua ja tukea.

 

 

Perusopetuksen oppimisen tuki

Perusopetuksen oppimisen tuki uudistuu 1.8.2025 alkaen. Kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki) vaihtuu oppimisen edellytyksiä tukeviin opetusjärjestelyihin, ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin ja oppilaskohtaisiin tukitoimiin.

Perusopetuksessa jokaiselle oppilaalle tarjotaan hänen ikäkautensa ja edellytystensä mukaista opetusta. Oppilaalla on oikeus osallistua opetukseen mahdollisimman täysipainoisesti oman opetusryhmänsä mukana.  Oppimisen ja koulunkäynnin järjestelyt suunnitellaan tukemaan oppimisen edellytyksiä. Tavoitteena on varmistaa, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus suorittaa perusopetuksen oppimäärä. Oppilaalla, jolla on vaikeuksia osallistua opetukseen tai suoriutua opinnoissaan, on oikeus saada tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin. 

Oppimisen tukimuotoja ovat muun muassa eriyttäminen, tukiopetus, erityisopetus, opiskeluhuoltotyö, ohjaus ja erityiset opetusjärjestelyt. Oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen kannalta välttämättömät apuvälineet sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelut.

 

Ryhmäkohtainen tuki

Kaikkia oppilaita koskevia ryhmäkohtaisia tukimuotoja ovat 

  • yleinen tukiopetus
  • opetuskielen tukiopetus
  • erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä. 

 

Tukea suunniteltaessa otetaan huomioon sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän valmiudet, vahvuudet ja tuen tarpeet. Tämä mahdollistuu koulupäivän ja opetuksen rakenteiden avulla, joustavilla järjestelyillä, samanaikais- ja yhteisopettajuutta hyödyntämällä sekä ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla. Ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat ensisijaisia ja koskevat kaikkia oppilaita. Rehtori vastaa siitä, että ryhmäkohtaisia tukimuotoja tarjotaan ja arvioidaan suunnitelmallisesti opetusryhmien tarpeiden mukaan. Tukimuotojen kohdentumista, riittävyyttä ja toteutumista seurataan ja arvioidaan vähintään kerran lukukaudessa.

 

Oppilaskohtainen tuki

Mikäli ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat oppilaalle riittämättömiä, tarjotaan oppilaalle oppilaskohtaisia tukitoimia:

  • erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä tai muun opetuksen yhteydessä
  • erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä
  • erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa. 

 

Opetuksen järjestäjä tekee hallintopäätöksen oppilaalle tarjottavasta tuesta suunnitelman perusteella. Tuen toteutumista seurataan ja sen vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti. Jos oppilaan tuen tarve muuttuu, tehdään uusi hallintopäätös. Jos oppilaalle annettu tuki ei riitä perusopetuksen oppimäärän suorittamiseen, voidaan poiketa yhden tai useamman oppiaineen tavoitteista.  Koulut tiedottavat huoltajia ja oppilaita tuen järjestämisen periaatteista, toteuttamistavoista ja vastuista, jotta huoltajat voivat seurata ja edistää lapsensa koulunkäyntiä ja oppimista.

 

Opiskelu erityisluokassa

Oppilas opiskelee erityisluokassa silloin, kun hän tarvitsee vahvempaa tukea oppimiseen tai koulunkäyntiin. Erityisluokalle ohjautuminen harkitaan aina yksilöllisesti yhteistyössä monialaisen verkoston ja huoltajan kanssa. Nivalan kaupungin erityisluokat on keskitetty Kyösti Kallion koululle.

 

Perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamien

Mikäli oppilas ei kykene tukitoimista huolimatta hyväksytysti suoriutumaan perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman mukaisista tavoitteista, voi opetuksen järjestäjä päättää, että kyseisen oppilaan kohdalla perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista voidaan poiketa. Opetussuunnitelman tavoitteista voidaan poiketa muodostamalla erilaajuisia tavoitekokonaisuuksia oppilaskohtaisesti, rajaamalla oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä tai vapauttamalla oppilas tilapäisesti oppiaineen opiskelusta.

Oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisessa on kyse oppilaan perusoikeuksien rajaamisesta. Tämä on mahdollista vain, kun oppilaan opinnot eivät muutoin etene.

 

Koulutapaturmat ja esinevahingot

Koulutapaturma on oppilaalle koulussa tai koulumatkalla sattunut äkillinen, ulkoisen ruumiinvamman aiheuttava odottamaton tapahtuma. Koulutapaturmina korvataan myös sellaiset vammat, jotka ovat syntyneet opintokäynnillä, opintoretkellä, leirikoulussa, kerhossa tai välittömällä matkalla niihin, mikäli ne sisältyvät koulun toimintasuunnitelmaan. Kaupungilla on vakuutus koulutapaturmia varten.

Esinevahinkoja ei pääsääntöisesti korvata. Korvattaviin tapauksiin sovelletaan vahingonkorvauslakia.

 

Avustajapalvelut ja apuvälineet

Koulunkäynninohjaajat työskentelevät tiiviissä yhteistyössä koulujen muun pedagogisen henkilöstön kanssa. He tukevat ja ohjaajava oppilaita koulupäivän aikana ohjauksellisin keinoin.

Erityisten apuvälineiden tarve voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen tai muuhun fyysiseen tarpeeseen. Se voi liittyä myös oppimisen erityistarpeisiin. Tällöin käytetään esimerkiksi erilaisia tietoteknisiä sovelluksia, äänikirjoja, matematiikan havainnollistamisen välineitä tai keskittymistä tukevia apuvälineitä.

Tausta ja lainsäädäntö

Vammaisella tai muusta syystä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus tulkitsemis- ja avustajapalveluihin maksutta. Tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö.

Apuvälineitä voivat olla esimerkiksi yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit, tekniset laitteet, luokkahuonekalusteet sekä liikkumista helpottavat luiskat, kaiteet ja hissit koulurakennuksessa.


Koulu hoitaa käytännön järjestelyt.
Takaisin ylös

Joustava perusopetus (JOPO)

Nivalan kaupungissa joustava perusopetus -Jopo - on osa pedagogisen tuen järjestelyä. Opetus on suunntattu Niva-Kaijan koulun syrjäytymisvaarassa oleville oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja heikko opiskelumotivaatio. Joustavassa perusopetuksessa opiskellaan perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti erityisluokassa.

Joustavalla perusopetuksella pyritään vähentämään perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäisemään syrjäytymistä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi oppilaille pyritään antamaan valmiuksia toisen asteen opinnoissa menestymiseen.

Toimi näin

Oppilasvalinnat tehdään hakemuksiin sekä oppilaiden ja heidän huoltajiensa haastatteluihin perustuen. Oppilaan siirtämisestä joustavaan perusopetukseen tehtään aina hallintopäätös.

Hakemuslomakkeita saa Niva-Kaijan koululta tai lomakkeen voi tulostaa kaupungin nettisivuilta. Hakemukset osoitteeseen: Niva-Kaijan koulu/rehtori, Kalliontie 47, 85500 NIVALA


Tausta ja lainsäädäntö

Joustava perusopetus (JOPO) tukee yläkoulun eli 7.— 9. luokkien oppilaita, jotka ovat vaarassa jäädä ilman perusopetuksen päättötodistusta. Joustavassa perusopetuksessa korostuvat toiminnallisuus, erilaisten oppimisympäristöjen käyttö ja työssäoppiminen.

Joustavan perusopetuksen järjestämiseen osallistuvat peruskoulujen lisäksi kuntien nuorisotoimi, hyvinvointialueet, ammatilliset oppilaitokset, lukiot ja nuorten työpajat. Opetus järjestetään ryhmämuotoisena.
Takaisin ylös

Oppilaanohjaus

Oppilaanohjauksen tehtävänä on edistää oppilaiden kasvua ja kehitystä siten, että jokainen oppilas pystyy kehittämään opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan sekä oppimaan elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjaus tukee oppilaita tekemään omiin valmiuksiinsa, arvoihinsa ja lähtökohtiinsa sekä kiinnostukseensa perustuvia arkielämää, opiskelua, jatko-opintoja sekä tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja valintoja. Oppilaanohjausta toteutetaan yhteistyössä huoltajan kanssa.

Oppilaanohjauksen yksi tärkeä tehtävä on työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun yhteistyö. Yhteityön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä.


Perusopetuksen jälkeisiin opintoihin haetaan valtakunnallisessa yhteihaussa Opintopolku sivustolla.

Tausta ja lainsäädäntö

Perusopetuksen oppilailla on oikeus oppilaanohjaukseen. Opinto-ohjaajan ohella jokaisen opettajan tehtäviin kuuluu ohjata oppilasta opiskelussa ja oppimistaidoissa ja ehkäistä opiskeluun liittyviä ongelmia ennalta.

Oppilaanohjaus tarkoittaa myös oppilaan itseluottamuksen, persoonallisuuden kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukemista. Ohjaus on erityisen tärkeää koulunkäynnin nivelvaiheissa eli siirryttäessä koulusta toiseen.


Alakoulun oppilaat saavat oppilaanohjausta yleensä muun opetuksen ja toiminnan yhteydessä. Yläkoulussa oppilailla on oppilaanohjaustunteja, joilla käsitellään opiskelutaitojen ja itsetuntemuksen lisäksi jatko-opintomahdollisuuksia, ammatteja ja työelämää. Jokainen oppilas saa myös henkilökohtaista neuvontaa yksin tai pienryhmässä.
Takaisin ylös

Perusopetuksen oppilashuolto

Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa kaupungin opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Nivalan kaupungin koulut laativat vuosittain oppilashuoltosuunnitelman.

Koulussa opiskeluhuolto toteutetaan yhteisöllisenä ja yksilöllisenä opiskeluhuoltona. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on koko koulua tukevaa ennaltaehkäisevää toimintaa. Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Yksilökohtainen opiskeluhuolto käsittää oppilaalle annettavat kouluterveydenhuollon palvelut, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä oppilasta koskeva monialainen oppilashuolto. Oppilaan hyvinvoinnin tueksi kootaan tarvittaessa oppilaan ja pääsääntöisesti myös hänen huoltajansa suostumuksella asiantuntijaryhmä, joka käsittelee ko. yksittäisen oppilaan asioita.

Kenelle ja millä ehdoin

Oikeus oppilashuoltoon kuuluu jokaiselle oppilaalle.

Tausta ja lainsäädäntö

Esi- ja perusopetuksen oppilailla on oikeus oppilashuoltoon. Sillä tarkoitetaan oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollon tavoitteena on havaita ja puuttua oppilaiden ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Oppilashuoltopalveluihin kuuluvat muun muassa kouluterveydenhuolto, koulukuraattori- ja koulupsykologitoiminta. Oppilashuoltoa tekevät myös opettajat ja koulun muu henkilöstö.


Kaikissa kouluissa toimii oppilashuoltoryhmä, jota johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Ryhmän tehtävänä on suunnitella, toteuttaa ja kehittää oppilashuoltoa yhteisöllisesti siten, että kaikilla on terveellinen, turvallinen ja esteetön kouluympäristö.
Takaisin ylös

Suomen tai ruotsin opetus toisena kielenä

Suomi toisena kielenä oppimäärän tehtävänä on tukea lapsen ja nuoren kasvua kieliyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi, jolla on kielelliset valmiudet jatko-opintoihin. Suomen kielen oppiminen tukee kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Tarpeen suomi toisena kielenä -oppimäärään määrittävät oppilasta opettavat opettajat yhdessä. Oppilaan huoltaja päättää oppimääriä koskevista valinnoista.


Vuosiluokilla 1–2 opetuksen painopiste on luku- ja kirjoitustaitojen perustan luomisessa sekä oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitojen kehittämisessä. Opetuksen tehtävänä on herättää kiinnostusta kieleen, ilmaisuun ja erilaisten tekstien tuottamiseen ja tulkitsemiseen.

Vuosiluokilla 3–6 erityisenä tehtävänä on tukea suomen kielen taidon kehittymistä sekä luku- ja kirjoitustaidon ja vuorovaikutustaitojen sujuvoitumista ja monipuolistumista. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kielitaito ja vahvuudet. Tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen yhteydessä harjaannutaan tarkastelemaan kielen piirteitä ja kirjallisuuden keinoja ja edetään laajempien tekstien lukemiseen ja lukukokemusten monipuoliseen jakamiseen.


Vuosiluokilla 7–9 opetuksen erityisenä tehtävänä on vakiinnuttaa ja monipuolistaa suomen kielen taitoa, oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitoja ja monilukutaitoa. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kielitaito ja vahvuudet. Oppilaiden kielitietoutta, tekstimaailmaa ja kulttuurintuntemusta laajennetaan. Kehitetään kielellisiä valmiuksia jatko-opintoja, yhteiskuntaa ja työelämää varten.

Toimi näin

Suomi toisena kielenä -opetusta tarvitsevien oppilaiden huoltajat ottavat yhteyttä oman koulunsa rehtoriin.

Kenelle ja millä ehdoin

Opetus on tarkoitettu maahanmuuttajien ohella paluumuuttajille ja adoptoiduille lapsille, jotka tarvitsevat tukea kielen kehitykseen.

Suomi toisena kielenä -opetuksen tarpeen arvioi äidinkielen opettaja yhdessä huoltajan kanssa.

Tausta ja lainsäädäntö

Suomen tai ruotsin opetusta toisena kielenä voivat saada maahanmuuttajataustaiset oppilaat, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ei ole äidinkielen tasoinen kaikilla kielen osa-alueilla. Opetus eroaa tavoitteiltaan ja sisällöiltään äidinkielen opetuksesta. Siitä käytetään usein lyhennettä S2/R2.

Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen tavoite on vahvistaa opiskelijan monikielistä identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle.
Takaisin ylös