Tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin

Oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumiseen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Kouluilla voi olla koulu-, luokka- ja henkilökohtaisia koulunkäyntiavustajia. Avustajapalvelujen kohdentamisessa selvitetään yksilö- ja ryhmäkohtaiset tarpeet.

Opetuksen järjestäjä päättää tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä muista opetuspalveluista ja erityisistä apuvälineistä.

Erityisten apuvälineiden tarve voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen tai muuhun fyysiseen tarpeeseen. Se voi liittyä myös oppimisen erityistarpeisiin. Tällöin käytetään esimerkiksi erilaisia tietoteknisiä sovelluksia, äänikirjoja, matematiikan havainnollistamisen välineitä tai keskittymistä tukevia apuvälineitä.

Toimi näin

Henkilökohtaisen avustajapalvelun hakeminen oppilaalle on huoltajan tehtävä. Huoltaja täyttää hakemuksen ja toimittaa kaupungin kirjaamoon. Hakemuksessa tulee olla liitteenä lääkärin, psykologin, psykiatrin tai muun viranomaisen lausunto avustajapalvelun tarpeesta.

Tausta ja lainsäädäntö

Vammaisella tai muusta syystä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus tulkitsemis- ja avustajapalveluihin maksutta. Tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö.

Apuvälineitä voivat olla esimerkiksi yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit, tekniset laitteet, luokkahuonekalusteet sekä liikkumista helpottavat luiskat, kaiteet ja hissit koulurakennuksessa.

Koulu hoitaa käytännön järjestelyt.

Oppilaalla on perusopetuslain mukaan oikeus saada oppimisensa tueksi yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Erityisopetus ja oppilaan saama muu tuki muodostavat järjestelmällisen kokonaisuuden. Käytettävissä ovat kaikki perusopetuslain mukaiset tukimuodot.

Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Erityisen tuen tehtävänä on antaa oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa, opiskelumotivaatiota ja mahdollisuutta kokea onnistumisen ja oppimisen iloa vahvistetaan. Samoin tuetaan oppilaan osallisuutta ja vastuunottoa opiskelusta. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityistä tukea saava oppilas opiskelee joko oppiaineittain tai toiminta-alueittain. Mikäli oppilas opiskelee oppiaineittain, hän opiskelee eri oppiaineissa joko yleisen tai yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti.

Sellaiselle oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan erityisopetusta hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Erityisopetukseen sisältyvillä pedagogisilla ratkaisuilla pyritään ensisijaisesti turvaamaan oppilaan oppiminen. Pedagogiset ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi opetukseen ja työtapoihin tai valittaviin materiaaleihin ja välineisiin. Nämä vaihtelevat oppimisen tavoitteiden ja sisältöjen sekä oppilaan henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti.

Oppimista tukevien erityisopetuksen pedagogisten ratkaisujen lisäksi erityistä tukea saavalla oppilaalla voi olla oikeus myös muuhun tukeen. Tällaista muuta tukea ovat esimerkiksi ohjaus, yksilökohtainen oppilashuolto, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet.

Mikäli oppilaan tuen järjestäminen edellyttää pienryhmäopetusta, opetus järjestetään Kyösti Kallion koulussa tai Niva-Kaijan koulussa.

Toimi näin

Kenelle ja millä ehdoin

Oppilas voi saada erityisopetusta tai muuta tukea, mikäli oppimis- tai sopeutumisvaikeus, vamma, sairaus tai muu syy sitä edellyttää.

Tausta ja lainsäädäntö

Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja oppilaan tarvitsemasta muusta tuesta. Erityisopetus on ensisijaisesti pedagogista eli oppimisen tukea. Muu tuki voi olla esimerkiksi koulunkäynnin tukea sekä pedagogista tukea. Ne muodostavat oppilasta tukevan kokonaisuuden. Oppilaan tulee tarpeen vaatiessa saada tukea viivytyksettä. Erityinen tuki edellyttää hallintopäätöstä.

Jos oppilas on jäänyt jälkeen tilapäisesti tai muutoin tarvitsee lyhytaikaista tukea, hänellä on oikeus tukiopetukseen.

Oppimis- tai koulunkäyntivaikeuksien takia oppilas voi saada erityisopetusta, joka voidaan järjestää erityisryhmässä tai -luokalla. Perusopetuksen tavoitteita ja sisältöjä voidaan yksilöllistää, jos oppilas vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan syyn takia ei suoriudu perusopetuksen oppimäärästä. Yksilöllistämistä tulisi käyttää vain, jos oppilas ei suoriudu hyväksyttävästi oppiaineen oppimäärästä. Sitä ennen tulisi oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä eriyttää painoalueittain.

Nivalassa joustavalla perusopetuksella (JOPO) pyritään vähentämään perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäisemään syrjäytymistä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi oppilaille pyritään antamaan valmiuksia toisen asteen opinnoissa menestymiseen.

Joustavaa perusopetusta järjestetään Nivalassa Niva-Kaijan koululla vuosiluokilla 8-9 pienryhmäopetuksena. Nivalassa joustavaa perusopetusta suunnittelee ja organisoi JOPO-ohjausryhmä. Joustavaan perusopetukseen valitaan ensisijaisesti yleisen ja tehostetun tuen oppilaita. Oppilasvalinnat tehdään hakemuksiin sekä oppilaiden ja heidän huoltajiensa haastatteluihin perustuen. Haastattelut suorittaa JOPO-opettaja työparinsa kanssa. Oppilaan siirtämisestä joustavaan perusopetukseen tehdään aina hallintopäätös. Joustavaan perusopetukseen valituilla oppilailla on kahden kuukauden koeaika. Tänä aikana arvioidaan oppilaan ja huoltajan soveltuvuus ja sitoutuminen joustavan perusopetuksen toimintaan. JOPO:n työpaikka opiskelujaksot järjestetään yhteistyössä JOPO-opettajan ja työpaikkojen vastuuhenkilöiden kanssa. Opiskelujaksot ovat pituudeltaan yksilöllisiä.

Toimi näin

JOPO-luokkaan haetaan kirjallisesti erillisellä hakemuslomakkeella. Hakemuslomakkeita saa Niva-Kaijan koululta tai lomakkeen voi tulostaa kaupungin nettisivuilta. Hakemukset osoitteeseen: Niva-Kaijan koulu/rehtori, Kalliontie 47, 85500 NIVALA

Hakijat vanhempineen haastatellaan erikseen ilmoitettavana ajankohtana. JOPO-luokkaan hyväksymisestä ilmoitetaan puhelimitse kesäkuun alkuun mennessä.

Lisätietoja JOPO-toiminnasta voi kysyä Niva-Kaijan koulun erityisluokanopettajalta tai rehtorilta.

Tausta ja lainsäädäntö

Joustava perusopetus (JOPO) tukee yläkoulun eli 7.— 9. luokkien oppilaita, jotka ovat vaarassa jäädä ilman perusopetuksen päättötodistusta. Joustavassa perusopetuksessa korostuvat toiminnallisuus, erilaisten oppimisympäristöjen käyttö ja työssäoppiminen.

Joustavan perusopetuksen järjestämiseen osallistuvat peruskoulujen lisäksi kuntien nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimi sekä ammatilliset oppilaitokset, lukiot ja nuorten työpajat. Opetus järjestetään ryhmämuotoisena.

Oppilaanohjauksen tehtävänä on edistää oppilaiden kasvua ja kehitystä siten, että jokainen oppilas pystyy kehittämään opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan sekä oppimaan elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjaus tukee oppilaita tekemään omiin valmiuksiinsa, arvoihinsa ja lähtökohtiinsa sekä kiinnostukseensa perustuvia arkielämää, opiskelua, jatko-opintoja sekä tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja valintoja. Ohjauksen avulla oppilaat oppivat tiedostamaan mahdollisuutensa vaikuttaa oman elämänsä suunnitteluun ja päätöksentekoon. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ja kyseenalaistamaan koulutukseen ja ammatteihin liittyviä ennakkokäsityksiä ja tekemään valintansa omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan vastaten. Oppilaanohjausta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa.

Vuosiluokilla 1-2 oppilaanohjaus toteutuu kiinteänä osana muuta opetusta ja koulun toimintaa. Vuosiluokilla 3-6 oppilaanohjaus toteutuu pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaanohjaukseen voidaan myös varata oppitunteja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Oppimisympäristönä oman kouluyhteisön ja lähiympäristön lisäksi voivat toimia lähiseudun yritykset ja muut yhteistyötahot.

Vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaiden siirtymistä vuosiluokkien 7-9 oppimisympäristöön ja työskentelytapoihin. Vuosiluokkien 7-9 aikana jokaista oppilasta ohjataan edelleen kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja opiskeluvalmiuksiaan. Oppilaita autetaan hahmottamaan valintojen vaikutusta opintoihin ja tulevaisuuteen. Päävastuu oppilaanohjauksen toteuttamisesta on opinto-ohjaajalla.

Tausta ja lainsäädäntö

Perusopetuksen oppilailla on oikeus oppilaanohjaukseen. Opinto-ohjaajan ohella jokaisen opettajan tehtäviin kuuluu ohjata oppilasta opiskelussa ja oppimistaidoissa ja ehkäistä opiskeluun liittyviä ongelmia ennalta.

Oppilaanohjaus tarkoittaa myös oppilaan itseluottamuksen, persoonallisuuden kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukemista. Ohjaus on erityisen tärkeää koulunkäynnin nivelvaiheissa eli siirryttäessä koulusta toiseen.

Alakoulun oppilaat saavat oppilaanohjausta yleensä muun opetuksen ja toiminnan yhteydessä. Yläkoulussa oppilailla on oppilaanohjaustunteja, joilla käsitellään opiskelutaitojen ja itsetuntemuksen lisäksi jatko-opintomahdollisuuksia, ammatteja ja työelämää. Jokainen oppilas saa myös henkilökohtaista neuvontaa yksin tai pienryhmässä.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaille, joilla on esimerkiksi kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, vuorovaikutustaidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksia.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen.

Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Osa-aikaista erityisopetusta pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa sen merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille, sekä oppilaan velvollisuudesta osallistua siihen.

Erityisopetus painottuu alkuopetuksessa oppimisvalmiuksien vahvistamiseen ja mahdollisten oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen sekä niiden ennaltaehkäisemiseen. Alkuopetuksen jälkeen erityisopettajan antama tuki painottuu tehostetun tuen piirissä olevien oppilaiden tukemiseen. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kuitenkin kaikilla tuen tasoilla aina, kun siihen ilmenee tarvetta. Erityisopettaja seuraa oppilaan oppimista ja ohjaa hänet tarvittaessa laajempiin tutkimuksiin esimerkiksi koulupsykologille.

Kenelle ja millä ehdoin

Osa-aikaista erityisopetusta voivat saada esimerkiksi oppilaat, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia. Vaikeudet voivat liittyä myös yksittäisiin oppiaineisiin, opiskelutaitoihin, sosiaalisiin taitoihin tai opiskelumotivaatioon.

Tausta ja lainsäädäntö

Perusopetuksen oppilailla, joilla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohella samanaikaisesti, pienryhmissä tai yksilöopetuksena. Kunta vastaa siitä, että koulussa on tarvittavaa erityispedagogista osaamista.

Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa kaupungin opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Nivalan kaupungin koulut laativat vuosittain oppilashuoltosuunnitelman.

Koulussa oppilashuoltoa toteutetaan yhteisöllisenä ja yksilöllisenä oppilashuoltona. Yhteisöllinen oppilashuolto on koko koulua tukevaa ennaltaehkäisevää toimintaa. Yhteisöllinen oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Yksilökohtainen oppilashuolto käsittää oppilaalle annettavat kouluterveydenhuollon palvelut, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä oppilasta koskeva monialainen oppilashuolto. Oppilaan hyvinvoinnin tueksi kootaan tarvittaessa oppilaan ja pääsääntöisesti myös hänen huoltajansa suostumuksella asiantuntijaryhmä, joka käsittelee ko. yksittäisen oppilaan asioita.

Kenelle ja millä ehdoin

Oikeus oppilashuoltoon kuuluu jokaiselle oppilaalle.

Tausta ja lainsäädäntö

Esi- ja perusopetuksen oppilailla on oikeus oppilashuoltoon. Sillä tarkoitetaan oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollon tavoitteena on havaita ja puuttua oppilaiden ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Oppilashuoltopalveluihin kuuluvat muun muassa kouluterveydenhuolto, koulukuraattori- ja koulupsykologitoiminta. Oppilashuoltoa tekevät myös opettajat ja koulun muu henkilöstö.

Kaikissa kouluissa toimii oppilashuoltoryhmä, jota johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Ryhmän tehtävänä on suunnitella, toteuttaa ja kehittää oppilashuoltoa yhteisöllisesti siten, että kaikilla on terveellinen, turvallinen ja esteetön kouluympäristö.

Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia.

Nivalan kouluissa moniammatillinen asiantuntijaryhmä tekee pedagogisen selvityksen ja esityksen erityisestä tuesta, johon voi sisältyä esitys yhden tai useamman oppiaineen yksilöllistämisestä ja opetuksesta vapauttamisesta. Mikäli oppilas on jo erityisen tuen piirissä, tehdään uusi erityisen tuen päätös yksilöllistettävien oppiaineiden osalta. Oppiaineen yksilöllistäminen voidaan lopettaa, jos oppilaalla on edellytykset saavuttaa kyseisen oppiaineen opetussuunnitelman tavoitteet.

Kenelle ja millä ehdoin

Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää, että oppilaan koulunkäynnistä tehdään pedagoginen selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Yksilöllistäminen perustuu myös psykologin lausuntoon.

Tausta ja lainsäädäntö

Perusopetuksen oppimäärää voidaan yksilöllistää, jos oppilaalla ei ole edellytyksiä suoriutua perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärästä hyväksytysti. Tavoitteiden tulee olla oppilaalle sopivia ja riittävän haastavia.

Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä oppiaineittain. Yksilöllistämispäätöstä tarkastellaan tilanteen mukaan ja muutetaan tarvittaessa.

Suomi toisena kielenä oppimäärän tehtävänä on tukea lapsen ja nuoren kasvua kieliyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi, jolla on kielelliset valmiudet jatko-opintoihin. Suomen kielen oppiminen tukee kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Tarpeen suomi toisena kielenä -oppimäärään määrittävät oppilasta opettavat opettajat yhdessä. Oppilaan huoltaja päättää oppimääriä koskevista valinnoista.

Vuosiluokilla 1–2 opetuksen painopiste on luku- ja kirjoitustaitojen perustan luomisessa sekä oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitojen kehittämisessä. Opetuksen tehtävänä on herättää kiinnostusta kieleen, ilmaisuun ja erilaisten tekstien tuottamiseen ja tulkitsemiseen.

Vuosiluokilla 3–6 erityisenä tehtävänä on tukea suomen kielen taidon kehittymistä sekä luku- ja kirjoitustaidon ja vuorovaikutustaitojen sujuvoitumista ja monipuolistumista. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kielitaito ja vahvuudet. Tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen yhteydessä harjaannutaan tarkastelemaan kielen piirteitä ja kirjallisuuden keinoja ja edetään laajempien tekstien lukemiseen ja lukukokemusten monipuoliseen jakamiseen.

Vuosiluokilla 7–9 opetuksen erityisenä tehtävänä on vakiinnuttaa ja monipuolistaa suomen kielen taitoa, oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitoja ja monilukutaitoa. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kielitaito ja vahvuudet. Oppilaiden kielitietoutta, tekstimaailmaa ja kulttuurintuntemusta laajennetaan. Kehitetään kielellisiä valmiuksia jatko-opintoja, yhteiskuntaa ja työelämää varten.

Toimi näin

Suomi toisena kielenä -opetusta tarvitsevien oppilaiden huoltajat ottavat yhteyttä oman koulunsa rehtoriin.

Kenelle ja millä ehdoin

Opetus on tarkoitettu maahanmuuttajien ohella paluumuuttajille ja adoptoiduille lapsille, jotka tarvitsevat tukea kielen kehitykseen.

Suomi toisena kielenä -opetuksen tarpeen arvioi äidinkielen opettaja yhdessä huoltajan kanssa.

Tausta ja lainsäädäntö

Suomen tai ruotsin opetusta toisena kielenä voivat saada maahanmuuttajataustaiset oppilaat, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ei ole äidinkielen tasoinen kaikilla kielen osa-alueilla. Opetus eroaa tavoitteiltaan ja sisällöiltään äidinkielen opetuksesta. Siitä käytetään usein lyhennettä S2/R2.

Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen tavoite on vahvistaa opiskelijan monikielistä identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle.