Nivala on kylien kaupunki. Tällä sivulla esittelemme Nivalan kylät. Sivujen päivitys on vielä joidenkin kylien osalta käynnissä.
Nivalaan on perustettu kyläneuvosto, joka aloitti toimintansa maaliskuussa 2022. Tältä sivulta löydät myös kylien edustajien nimet ja sähköpostiosoitteet.
Nivalan kylät
Ahde
Aittoperä
Haapaperä
Haikara
Junttila
Järvikylä
Karvoskylä
Keskusta
Koskenperä
Maliskylä
Padinki
Ruuskankylä
Sarjankylä-Erkkilä
Töllinperä
Ypyä-Junno
Ahde:
Ahteen kylä on saanut nimensä 1910-luvulla eteläpohjanmaalta muuttaneilta viljelijöiltä ja maataloudesta elantonsa tehneiltä.
Ahde on virkeä ja toiminnan sivukylä, jossa on runsaasti tekemistä. Ahde on suosittu asuinalue lyhyen matkan päässä keskustan palveluista. Ahteella on oma kyläkoulu, jonka ympäristössä on hyvät harrastus- ja leikkipaikat. Ahteen kylää ympäröi upeat peltomaisemat sekä Malisjoki kulkee kylän läpi. Ahteen kylällä vieraillessa kannattaa tutustua muun muassa Malisjoen kävelysiltaan ja peltomaisemaan vanhoine latoineen. Koulun ympäristöstä löydät kuntoportaat, leikkivälineitä, pelikentän sekä kodan.
Kyläneuvoston jäsen: Valto Pietarila, kelkkaukkogmail.com
Kyläneuvoston varajäsen: Tuomo Ohtamaa, tuomo.ohtamaaohtamaa.fi
Aittoperä:
Luonnonkaunis Aittoperä on mäkisine maastoineen poikkeus Nivalan lakeuksilla. Löytyy Aittoperältä toki myös Nivalalle ominaista avaraa kaunista peltomaisemaa. Keskellä kylää toimii komealla paikalla pieni ja aktiivinen koulu, jossa kyläseuran projektissa uudistama monitoimipiha tarjoaa tekemistä monenikäisille. Kylämme onkin turvallinen kasvu- ja asumisympäristö.
Kylällä on vireä kyläyhteisö ja toimelias kyläseura, joka järjestää tapahtumia ja toimintaa ympäri vuoden. Kyläläisten panos näkyy mm. vanhan kaupparakennuksen henkiinherättämisenä kesäkahavila Ponnan muodossa. Yksi kahvilatoiminnan käynnistämisen tavoitteista on kylän nuorten työllistäminen. Kahvila toimii koko kylän kokoontumispaikkana. Yhteisellä pääsiäiskokkotapahtumalla puolestaan on jo monivuotiset perinteet. Tapahtumat ja Ponnan kahavila houkuttelevat kävijöitä myös Aittolan rajojen ulkopuolelta. Toiminnallamme on tarkoituksena kehittää hyvinvointia lähiympäristössä, aktivoida kylää sekä lisätä yhteisöllisyyttä. Kyläseura vuokraa kahvikalustoa, isoja kahvinkeittimiä sekä isoa muurikkapannua.
Meillä on luonto lähellä, joten liikuntamahdollisuudet ovat kaikkien saatavilla. Pyöräilyreitit, Aurinkolatu, moottorikelkkareitit ja koulun monitoimipiha jääkiekkokaukaloineen ja frisbeegolfratoineen luovat monipuoliset puitteet liikuntaan. Lukuisat metsäautotiet sekä niittyjen peltotiet mahdollistavat kymmeniä kilometrejä kaunista maaseutumaisemaa liikkumiseen. Lisäksi koulun pihapiirissä on kyläseuran ylläpitämä laavu sekä tekeillä jokivarteen veneenlaskupaikka ja laavu.
Uudet asukkaat ovat lämpimästi tervetulleita kylällemme, joten kysy rohkeasti kyläseuralta tonttitarjonnastamme!
Kyläneuvoston jäsen: -
Kyläneuvoston varajäsen: -
Haapaperä:
Haapaperä on rauhallinen kylä aivan Nivalan lentokentän läheisyydessä. Haapaperältä on loistavat kulkuyhteydet ja esimerkiksi pyörätie koko matkalle. Haapaperällä on myös aktiivinen ala-aste. Koulun pihan yhteydessä on monia harrastusmahdollisuuksia. Pihalla on kaukalo, joka muuntautuu talvella jääksi ja kesäisin kaukalossa voi pelata tennistä, koripalloa ja muita pelejä. Koululla on myös muutama frisbeegolf kori. Makkaranpaistopaikkakin löytyy koulun pihalta. Kylä on rauhallinen ja monen lapsiperheen ja rakentajan unelma. Haapaperältä pääsee helposti joen varteen ja siellä onkin kyläyhdistyksen oma laituri, josta voi vaikka kalastaa.
Kyläneuvoston jäsen: Iida-Maria Marjoniemi, iidamaria.marjoniemigmail.com
Kyläneuvoston varajäsen: Sanni Mäkikangas, smakikangmail.com
Haikara:
Haikara on Nivalan suurin kylä. Matkaa koululta keskustaan on n. 7km. Kylän ikärakenne on nuori. Kylälle rakennetaan juuri uutta koulua. Uudisrakentamista on ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan ja buumi jatkuu edelleen uuden koulun myötä. Kylällä toimii aktiivinen kyläseura, jonka tuotoksia on esim. 3km:n pyörätie, joka on tehty talkoovoimin kyläläisten kanssa. Pyörätie tuo turvallisuutta koululaisille ja lenkkeilijöille.
Haikarassa on paljon erilaisia ulkoilumahdollisuuksia, esim. uimaranta, pururata ja Taunonmäki. Pururadalta on yhteyslatu Pyssymäelle. Kauniit lenkkimaastot löytyy myös Kalajoen varresta jokipenkalta. Haikarassa on sählykaukalo, jossa käy pelaajia ympäri maakuntaa. Jääkiekkokaukalo on käytössä heti ensimmäisten pakkasten jälkeen – yleensä Nivalan ensimmäinen ulkojää.
Haikarassa on useita isoja yrityksiä maataloudessa, kuljetuksessa ja puuteollisuudessa.
Haikaraan voit tutustua paremmin nettisivuiltamme www.haikapera.fi.
Kyläneuvoston jäsen: Hannu Isoaho
Kyläneuvoston varajäsen: Mirjami Sandvik
Junttila:
Junttila houkuttelee Nivalan kylistä kaikkein eniten uusia tulijoita, ja mikäs siinä – kylän vetonauloja ovat lyhyt etäisyys keskustaan, tuleva kevyen liikenteen väylä sekä uusi koulu tilavine, ajanmukaisine näyttämöineen ja katsomoineen, missä tullaan varmasti järjestämään jatkossa teatteriesityksiä sekä muita kulttuuritapahtumia. Kylällä sijaitsee kiehtovasti nimetty Hauhonsaari. Erikoinen nimi on antanut aihetta epäillä Nivalan olleen hauholaisten eräaluetta ennen pysyvämmän asutuksen syntyä alueelle. Maisema puolestaan on Nivalan ominta peltolakeutta. Paloperän seutu, johon Junttilan koulukin sijoittuu, mainitaan Kalajokilaakson valtakunnallisesti merkittävälle kulttuurimaisemalle erittäin tyypillisenä viljelyaluetta reunustavana nauhakylänä.
Kyläneuvoston jäsen: Essi Saarinen, essi.saarinenkotinet.com (varapuheenjohtaja)
Kyläneuvoston varajäsen: Jonna Laurila, jonna.laurila86gmail.com
Järvikylä:
Järvikylällä sijaitseva Pyssymäki on Nivalan ulkoiluaktiviteettien keskittymä. Mäen on kerrottu saaneen nimensä sinne ”kiviseen paikkaan” kauan sitten kätketyistä aseista. Oli tarina tosi tai ei, Pyssymäen kiviset maastot luovat hienot puitteet niin talvikelien hiihtoladuille kuin maastopyöräilyreiteille ympäri vuoden. Myös suosittu Kivenhakkaajan luontopolku ja Lehmilammen laavu hemmottelevat kävijäänsä näyttävällä ympäristöllään. Kylänraitin varressa pyöreine ikkunoineen napottava Järvikylän meijeri on kylämeijereistä Nivalassa viimeisenä toimintansa lopettanut ja maakunnallisesti arvokkaaksi laskettu rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Järvikylällä on aikoinaan sjiainnut myös Rettismäen käsityöläisalue mökkeineen, mutta nykypolville se on säilynyt vain tarinoissa. Järvikylän koulu antaa lapsille erinomaisen mahdollisuuden käydä ala-aste omalla kylällä.
Kyläneuvoston jäsen: Hannele Sikala, hannele.sikalahotmail.fi
Kyläneuvoston varajäsen: Henna Hosionaho, henna.jansson1gmail.com
Pyssyhovin rakennus Pyssymäellä
Karvoskylä:
Karvoskylällä voit nauttia vaikuttavasta peltomaisemasta Rutkun valtavalla aavalla. Kylän näkymää elävöittää ortodoksinen Kristuksen kirkastumisen kirkko, joka todistaa kulttuurien kohtaavan Nivalassa varsin mutkattomasti. Karvoskylällä on myös aktiivinen kyläyhdistys kylätaloineen, ja Karvoskylän kasvava kyläkoulu tarjoaa lapsille hienon mahdollisuuden käydä alakoulun omalla kylällä. Koulun ympäristö uusine ulkoilureitteineen ja laavuineen houkuttelee koko perheen vapaa-ajalla liikkeelle lähiluontoon. Karvoskylällä sijaitsee myös valtakunnallisesti merkittävä vierailukohde – Museokonepaja Toimivan vaaleaksi rapattujen seinien sisältä paljastuu 1920-luvun konepaja, joka ennallistettuine koneineen kuljettaa kävijänsä uskomattomalle aikamatkalle. Lähintä vastaavaa joutuu etsimään Tukholmasta. Entisen Yliniemen maatilakunnalliskodin arvokkaassa historiallisessa ympäristössä toimii nykyään majoitusta ja kokouspalveluita tarjoava Jokihovi.
Kyläneuvoston jäsen: Tapio Paavola, paatapiogmail.com
Kyläneuvoston varajäsen: Laura Isoniemi, vaaramaa1983gmail.com
Keskusta:
Nivalan keskustan alue on harrastusmahdollisuuksia täynnä. Urheilulajeja löytyy jalkapallosta golfiin, ja Uikko houkuttelee tasokkaalla tarjonnallaan kävijöitä ulkopaikkakuntia myöten. Nivalan Urheilijoiden alkuun saattama ja myöhemmin viihde-elämänsä takia legendaariseksi muodostunut Tuiskula jatkaa korkean profiilin esiintyjien keikkapaikkana, nyt yrittäjävetoisena. Torin kupeessa kohoavasta kirjastosta on sukeutunut koko kaupungin yhteinen olohuone, josta striimataan kuukausittain ajankohtaisia aiheita käsittelevä keskusteluohjelma N-Studio. Uudenaikaisen Kyösti Kallion koulun ja kaikille Nivalan nuorille yhteisen yläkoulun lisäksi keskustassa sijaitsevat myös lukio sekä ammatillista koulutusta tarjoava Jedu. Keskustan reunalle kasvanut Suomen suurin teollisuuskylä tarjoaa työpaikan jo noin tuhannelle. Silti ei keskustankaan alue ole historiaansa unohtanut. Lähellä paikkaa, johon tarunhohtoinen Niva-Kaija ensimmäisenä Nivalan asukkaana Malisjoen rannalle asettui, seisoo edelleen Suomen neljännen presidentin Kyösti Kallion kotitila Heikkilä. Kallio-museossa on mahdollisuus tutustua Kyösti Kallion sekä hänen kuvanveistäjäpoikansa Kalervo Kallion elämäntyöhön. Katvalan talonpoikaismuseo pukeutuu kesäisin parhaimpiinsa ja on kotieläinpihoineen varma vetonaula sekä monen kesätapahtuman tunnelmallinen miljöö.
Kyläneuvoston jäsen: Marika Kaarlela, marika.kaarlelanivala.fi
Kyläneuvoston varajäsen: Johanna Isomaa, isomaa.johannagmail.com
Keskustaa talvipäivänä
Koskenperä:
Tervahytti on nivalalainen keksintö ja tarkemmin kotoisin Koskenperältä, sillä hytin kehitti paikallinen torppari Otto Korkiakoski. Koskenperällä asusti aikanaan myös maankuulu suksiseppä Setti Oikarinen, jonka tekemiä suksia myytiin Pietariin asti. Lisäksi tämä osasi muun muassa korjata kelloja ja tehdä viuluja. Oikariselta onnistui melkein mikä vain, ja hänestä kehkeytyikin paikallinen legenda. Oikarisen kotimökki on edelleen paikallaan. Koskenperä on tunnettu myös kultalöydöistään. Kerrotaanpa erään lain väärälle puolelle päätyneen miehen täyttäneen Koskenperällä piileskellessään kokonaisen pullonkin ojasta huuhtomillaan hipuilla. Tarunhohtoinen kultapullo lienee edelleen kätkettynä jonnekin Kultakankaan tietämille, sillä aarteen kokooja ei pullon sijaintia kiinniottajilleen paljastanut. Mielenkiintoisten tarinoiden lisäksi kylä hurmaa tanssilavansa ainutlaatuisella nostalgisella idyllillä.
Kyläneuvoston jäsen: Sirpa Leinonen, sirpa.leinonennivala.fi (puheenjohtaja)
Kyläneuvoston varajäsen: Sari Korkiakoski
Tervahytti
Maliskylä:
Maliskylä on eloisa osa Nivalan kaupunkia. Se on Nivalaan kuuluva sivukylä, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä keskustasta koilliseen. Kylä on perinteisen laakean, kauniin peltomaiseman ympäröimä. Vaikka elämää riittää, on meillä runsaasti myös luonnon rauhaa ja kauniita maisemia.
Maliskylän ensimmäiset asukkaat olivat savolaisia, jotka asettuivat alueelle 1500-luvulla. Kylän ensimmäinen talo oli Niku Malinen, joka valmistui vuonna 1578. Nykyisin taloja on noin 270.
Maliskylällä on oma, nykyaikainen kyläkoulu Malila, jonka tiloissa opiskelee kymmeniä lapsia aina esikoululaisista kuudesluokkalaisiin. Kylällä on oma kappeli ja sen yhteydessä hautuumaa. Maliskylällä on myös oma nuorisoseura ja sen omistama nuorisoseurantalo Liittola.
Kylä on nykyisin kenties kuuluisin nähtävyydestään Crazylandista, joka sijaitsee noin 400 metrin päässä Liittolan nuorisoseurantalosta ja noin kahdentoista kilometrin päässä Nivalan keskustasta. Sieltä voi löytää useita hämmästyttäviä nähtävyyksiä, kuten 14 metrisen Eiffeltornin, kuuraketin sekä avaruusaluksen. Lisäksi alueella palvelee kesäisin ravintolakioski ja matkaparkki vaunuille, teltoille sekä kesästä 2023 alkaen alueelta löytyy myös mökkejä.
Maliskylällä on hienot ulkoilumahdollisuudet. Kesäisin lenkkeillä voi esimerkiksi Laakon lenkin, joka kiertää kylän tiiviimmän keskittymän läpi. Metsäreiteistä hienoin vie Kalliomaahan, jossa on tulentekomahdollisuus ja polttopuut löytyvät valmiina paikan päältä. Kalliomaan reitille pääsee helpoiten Kivelän ladun päästä.
Maliskylällä järjestetään myös erilaisia liikuntapainotteisia kerhoja aikuisille ja lapsille pääosin Malilan koulun tiloissa.
Talviurheilun harrastamiseen kylältä löytyy myös erilaisia vaihtoehtoja. Kivelän latu on helppohiihtoinen 1,7km pitkä reitti, jonne on helppo lähteä lapsiperheidenkin viettämään talvipäivää liikunnan parissa. Ladulta lähtee usein reitti Kalliomaahan myös talvisin. Malilan koululta löytyy luistelemaan kaipaavalle talvisin avojääkaukalo. Laakeat peltomaisemat houkuttelevat paikallisia myös muun muassa lumikenkäilyn, moottorikelkkailun sekä potkurilenkkeilyn pariin.
Muita harrastuksia alueelta löytyy nuorelle ikäpolvelle koululla järjestettävistä lasten kuvataide- ja kädentaitokerhoista ja varttuuneempi väki voi löytää yhteistä tekemistä ja lämminhenkistä yhteisöllisyyttä joka toinen keskiviikko kokoontuvan Mummu-/Porinakerhon kokoontumisista.
Nuotion äärelle istumaan pääsee Liittolan tai Crazylandin yleiseen käyttöön tarkoitetuissa kodissa. Huomaathan, että Liittolan kotaan tuodaan omat puut!
Paikalliset ovat hyvin lämminhenkisiä ja monet heistä ovat ylpeitä juuristaan ja asuinpaikastaan. Maliskylä on kuitenkin aina avoin uusille asukkaille ja perheille, ja suosittelemmekin aluetta lämpimästi niin vierailun kuin pidemmänkin pysähdyksen kannalta.
Maliskylän nuorisoseurasta ja sen toiminnasta voit lukea osoitteessa maliskylannuorisoseura.fi
Crazylandin palveluihin ja nähtävyyksiin pääset tutustumaan osoitteessa crazyland.fi
Padinki:
Padinki - kahta puolta jokea
Noin puolessa välissä Nivalaa ja Ylivieskaa sijaitsevaa Padingin kylää halkoo Kalajoki. Jokimaiseman lisäksi Padingin tyypillistä näkymää ovat aava peltomaisema, suuret maatalouskoneet ja laiduntavat lehmät. Padinki onkin edelleen vahvasti maatalousvoittoinen kylä.
Talvella Padingissa pääsee hiihtämään valaistulla ladulla ja kesäisin voi osallistua lasten nappulakisoihin. Entisen Padingin koulun kentällä on kyläläisten yhteisessä käytössä grillikota.
Padingin vaikuttavimmat nähtävyydet ovat riippusilta sekä Hilipan Haassa sijaitseva vuonna 2005 paljastettu Hilppa-patsas. Hilppa-patsas on pystytetty vuoden 1932 pulatapahtumien muistoksi ja suomenhevosen kunniaksi.
Hilippa-patsas ja riippusilta Padingissa (Kuva: Sanna Södergård)
Ruuskankylä:
Laajoja peltoaukeita, idyllisiä näkymiä pikkuteineen, metsäsaarekkeita ja maisemassa kiemurteleva joki. On nopea huomata, miksi etäämmälläkin keskustasta on niin helppo viihtyä. Lakeudella on tilaa hengittää. Ruuskankylän asutus on nivalalaisittain verrattain tuoretta, sillä sen ensimmäinen talo, Ruuska, on saanut asukkaansa vuonna 1778. Eteläpohjalaisten suuret muuttoaallot seudulle toivat Ruuskankylälle aikanaan varsinkin paljon jalasjärvisiä. Koska maata riitti, he asettuivat tuttujen naapureidensa lähistölle ja huomasivat viihtyvänsä. Tämän historianoikun seurauksena vielä monet nykypäivänkin ruuskankyläläiset sukujuuriinsa perehtyessään pääsevät yllättymään jalasjärvisestä verenperinnöstään.
Kyläneuvoston jäsen: Pia Näsälä, pia.nasalaelisanet.fi
Kyläneuvoston varajäsen: Satu Sandvik, satu.sandvikgmail.com
Sarjankylä-Erkkilä:
Erkkisjärven rantoja on asutettu jo kivikaudelta lähtien. Muinaisten liistekatiskojen osia on paikoitellen vielä nykyajankin kalamiesten nähtävillä. Vaikuttavana levittäytyvä peltomaisema ja vesistöt luovat elinympäristön rikkaalle linnustolle ja kylältä löytyykin jopa kolme lintutornia. Sarjankylä-Erkkilään on vasta perustettu varsin aktiivinen kyläyhdistys ja Erkkilän koulu antaa mahdollisuuden alakoulun käymiseen omalla kylällä. Sarjankylällä on edelleen jäljellä vanha kehruumänty, jossa tarinan mukaan isonvihan aikana Sarjan talon tytär venäläisiltä piiloutuneena kehräsi rukillaan. Isonvihan peruja on myös Sarjankylältä löytynyt hopea-aarre, joka on nykyään Kansallismuseon hoivissa. Harvinainen kuppikivi kertoo tienoolla asutun vastoin aiempia oletuksia myös rautakaudella.
Sarjankylä-Erkkilässä on tarjolla runsaasti tontteja koulun läheisyydessä. Alue on lapsiperheiden suosiossa ja kyläkoululla oppilasmäärät ovat kasvussa. Kylällä on monenlaista aktiviteettia, kuten lintutorneja, kosteikkoja, tulistelupaikkoja, kotia ja ulkoliikuntakeskus.
Kyläneuvoston jäsen: Reijo Jussilainen, jussirenetti.fi
Kyläneuvoston varajäsen: Irja Erkkilä, irja.erkkilanivala.fi
Erkkisjärvi
Töllinperä:
Töllinperä on elävä sivukylä Kalajokivarren kumpuilevassa maalaismaisemassa. Asutus on keskittynyt maantien varteen korkeimmille paikoille ja männikköisten kankaiden kupeisiin, sekä lähemmäs viljelyksiä jokiaavan tuntumaan. Kyläkuvaa hallitsee osaltaan Hituran kaivos maisemoituine penkereineen. Makolan ja Hituran kaivokset ovat antaneet työtä ja virettä kylälle jo 1930-luvulta alkaen. Malminetsintä- ja louhinta-ala työllistää edelleen kyläläisiä ja kaikissa taloissa asutaan tai ovat saaneet uudet omistajat. Kaivoksen kiinteistöissä toimii useita yrityksiä ja peitetylle rikastehiekka-alueelle suunnitellaan suurta aurinkovoimalaa. Maatalous on edelleen vahvaa ja monille pientiloille kaivos on tarjonnut toisen tulonlähteen.
Töllinperän kuntorata on maastoltaan Nivalan vaativimpia ja oli suosituin valaistu hiihtolatu ennen Pyssymäen valmistumista. Nykyään kulku radalle on Makolantien ja mastotien kautta. Kukkuranniityllä ja Maailmanniityllä on kaunista viljelysmaisemaa ja yhä nähtävissä hyväkuntoisia perinteisiä hirsilatoja. Jokitie johtaa joenrantaan jossa on uimapaikka ja venevalkama, eikä rantaa ole kylän kohdalla pengerretty. Erikoisuus on 1934 perustettu ja yhä kunnossapidetty Töllinperän yhteinen katoaitta, jonka tarkoitus oli lainata siemenviljaa jäsenille hallavuosien jälkeen. Historiasta kivikaudelta nykypäivään voi lukea Irene Poikkimäen 2005 julkaistusta kirjasta ”Elämää ja asumista Töllinperällä”.
Aamu Töllinperällä joella
Ypyä-Junno:
Ypyä-Junnon kauniissa maisemassa asutus sijoittuu metsäsaarekkeisiin ja peltomaiseman reuna-alueille.
Ypyänjärvi ja Aartaminjärvi tarjoavat virkistystä niin kesäisin kuin talvisinkin. Ypyä-Junno voitti Suomen kauneimman maitotien tittelin vuonna 1997. Edelleen maitoautot kulkevat kylän teitä.
Keskeisellä paikalla koulunmäellä sijaitsee Välikylän koulu. Kouluajan ulkopuolella se kokoaa väkeä erilaisiin tapahtumiin ja harrastuksiin. Kyläläiset ovat osallistuneet talkoilla liikuntasalin ja koulun liikunta-alueen rakentamiseen. Alueelta löytyy mm. jääkiekkokaukalo ja lasten leikkitelineitä. Lähellä koulua on myös valaistu kuntorata, johon avataan tavisin hiihtolatu.
Kylällä toimii maa- ja kotitalousseura, joka vuokraa yhteiseen käyttöön hankittua kalustoa kuten esim. klapikonetta ja kahviastiastoa. Ypyä-Junno on rauhallinen ja turvallinen kylä, jossa on kaikenikäisten hyvä asua.
Kyläneuvoston jäsen: Antti Tölli, anttitollioutlook.com
Kyläneuvoston varajäsen: Pekka Junno, pekka.junnowippies.com
Ypyäjärven rantaa
Erkkisjärven rantoja on asutettu jo kivikaudelta lähtien. Muinaisten liistekatiskojen osia on paikoitellen vielä nykyajankin kalamiesten nähtävillä. Vaikuttavana levittäytyvä peltomaisema ja vesistöt luovat elinympäristön rikkaalle linnustolle ja kylältä löytyykin jopa kolme lintutornia. Sarjankylä-Erkkilään on vasta perustettu varsin aktiivinen kyläyhdistys ja Erkkilän koulu antaa mahdollisuuden alakoulun käymiseen omalla kylällä. Sarjankylällä on edelleen jäljellä vanha kehruumänty, jossa tarinan mukaan isonvihan aikana Sarjan talon tytär venäläisiltä piiloutuneena kehräsi rukillaan. Isonvihan peruja on myös Sarjankylältä löytynyt hopea-aarre, joka on nykyään Kansallismuseon hoivissa. Harvinainen kuppikivi kertoo tienoolla asutun vastoin aiempia oletuksia myös rautakaudella.
Sarjankylä-Erkkilässä on tarjolla runsaasti tontteja koulun läheisyydessä. Alue on lapsiperheiden suosiossa ja kyläkoululla oppilasmäärät ovat kasvussa. Kylällä on monenlaista aktiviteettia, kuten lintutorneja, kosteikkoja, tulistelupaikkoja, kotia ja ulkoliikuntakeskus.
Kyläneuvoston jäsen: Reijo Jussilainen, jussirenetti.fi
Kyläneuvoston varajäsen: Irja Erkkilä, irja.erkkilanivala.fi
Erkkisjärvi
Ypyä-Junnon kauniissa maisemassa asutus sijoittuu metsäsaarekkeisiin ja peltomaiseman reuna-alueille.
Ypyänjärvi ja Aartaminjärvi tarjoavat virkistystä niin kesäisin kuin talvisinkin. Ypyä-Junno voitti Suomen kauneimman maitotien tittelin vuonna 1997. Edelleen maitoautot kulkevat kylän teitä.
Keskeisellä paikalla koulunmäellä sijaitsee Välikylän koulu. Kouluajan ulkopuolella se kokoaa väkeä erilaisiin tapahtumiin ja harrastuksiin. Kyläläiset ovat osallistuneet talkoilla liikuntasalin ja koulun liikunta-alueen rakentamiseen. Alueelta löytyy mm. jääkiekkokaukalo ja lasten leikkitelineitä. Lähellä koulua on myös valaistu kuntorata, johon avataan tavisin hiihtolatu.
Kylällä toimii maa- ja kotitalousseura, joka vuokraa yhteiseen käyttöön hankittua kalustoa kuten esim. klapikonetta ja kahviastiastoa. Ypyä-Junno on rauhallinen ja turvallinen kylä, jossa on kaikenikäisten hyvä asua.
Kyläneuvoston jäsen: Antti Tölli, anttitollioutlook.com
Kyläneuvoston varajäsen: Pekka Junno, pekka.junnowippies.com.
Ypyäjärven rantaa
Ypyä-Junnon kauniissa maisemassa asutus sijoittuu metsäsaarekkeisiin ja peltomaiseman reuna-alueille.
Ypyänjärvi ja Aartaminjärvi tarjoavat virkistystä niin kesäisin kuin talvisinkin. Ypyä-Junno voitti Suomen kauneimman maitotien tittelin vuonna 1997. Edelleen maitoautot kulkevat kylän teitä.
Keskeisellä paikalla koulunmäellä sijaitsee Välikylän koulu. Kouluajan ulkopuolella se kokoaa väkeä erilaisiin tapahtumiin ja harrastuksiin. Kyläläiset ovat osallistuneet talkoilla liikuntasalin ja koulun liikunta-alueen rakentamiseen. Alueelta löytyy mm. jääkiekkokaukalo ja lasten leikkitelineitä. Lähellä koulua on myös valaistu kuntorata, johon avataan tavisin hiihtolatu.
Kylällä toimii maa- ja kotitalousseura, joka vuokraa yhteiseen käyttöön hankittua kalustoa kuten esim. klapikonetta ja kahviastiastoa. Ypyä-Junno on rauhallinen ja turvallinen kylä, jossa on kaikenikäisten hyvä asua.
Kyläneuvoston jäsen: Antti Tölli, anttitollioutlook.com
Kyläneuvoston varajäsen: Pekka Junno, pekka.junnowippies.com.
Ypyäjärven rantaa